Jouu!
Vika postaus Kauailta, eli nyt juttua meiän sunnuntailta. Aamupalan jälkeen lähettiin ajamaan kohti Na Pali Coastia, eli Kauain pohjois/luoteis-osaa tarkotuksena tehdä "Kalalau Trail"-hiking. Na Pali Coast on kokonaan luonnonsuojelualuetta, eli siellä ei kulje mitään teitä tai mitään muutakaan. Jos kokonaan ton haluisi käppäillä päästä päähän niin menisi ikuisuus ja yleensä jos joku sen tekee, niin ne campingaa yhen yön tuolla. Me ei olla kuitenkaan niin extremejä, joten tehtiin about 6 tunnin hiking Hanakapi'ai Falls-vesiputoukselle ja takasin.
Pari kuvaa meiän kivoista turisti-outfiteista. Ekassa Elin vyölaukku ja fivefingersit (joille ollaan naurettu ihan vaan pari kertaa täällä.) ja tokassa Jenillä muuten vaan hieno asukokonaisuus.
Tää Kauai mainostus jatkuu nyt. Polihale Beachin (Se, jolla oltiin lauantaina) jälkeen kaunein paikka mitä oon ikinä nähnyt on toi Na Pali Coast. Reitti kulkee melkeenpä koko ajan (Kalalau Beachille asti, eli toi ranta mistä nää kuvat on) rantaviivaa pitkin siinä sademetsän siimeksessä. Toi oli niinkun ihan uskomattoman siistii. Kaikki noi metsähikingit on tietenki tosi siistejä myös, mut sama kun noissa kanjoneissa, että mikään ei voita rantaa ja merta mutta tuolla oli kaikki yhessä paikassa samaan aikaan.
About puolessa välissä matkaa vesiputouksille on toi Kalalau Beach, jolle pysähdyttiin tunniks syömään ja arelle. Kalalaun jälkeen reitti alko kulkemaan syvemmälle viidakkoon, joka oli täynnä kaikkia siistejä kasveja ja bambuja ja eläimiä (+hiton oksettavia hämiksii ja ihme ötököitä ja hyttysiä). Edelleen kuitenkin mun lemppari osa oli toi alku (ja takas tullessa loppu) mistä näky koko ajan ihan turkoosi Tyyni valtameri.
Vihdoinkin päästiin vesiputoukselle asti ja toi metsässä rämpiminen oli kyllä sen arvosta. En oo koskaan tajunnukkaan miten vaikeeta voi olla kuvata vesiputousta. Tohon melkeen 100 metrisen vesiputouksen kuvaamiseen ois tarvinnut jonkun mega laajakuvalinssin tai jotain muuta, että ees puolet ois saanut yhteen kuvaan.
Sierra ja El oli meistä ainoot, jotka ui tuolla, koska keskellä metikköä oli oikeesti aika kylmä ja toi vesi oli jäätävää. Ehkä minuutti sen jälkeen, kun ne oli tullut ylös sieltä vedestä, kuulu hirveä pamaus ja jostain tuolta ylhäältä kalliolta murtu iso lohkare ja oikeesti aika isoja kiviä alko tippumaan tohon vesilätäkköön jossa oli ihmisiä uimassa. Onneks keneenkään ei osunut, mutta haukoin vaan henkeä siinä vieressä kun olin niin paniikissa.
Siellä vesiputouksella asu myös ihan super söpöjä kisuja!!
Rämmittiin sit toi reitti takasin ja jäätiin Ke'e Beachille, joka on parkkiksen vieressä mistä toi hiking alkaa, venailemaan auringonlaskua. Ja onneks jäätiin. En oo ikinä nähnyt noin uskomatonta auringonlaskua. Siis ihan kaikki oli kirkkaan pinkkiä ja toi näytti vaan niiiin uskomattomalta.
Pikkuhiljaa alko tulemaan taas aika nälkä, joten lähettiin ajelemaan meiän hostellille ruokakaupan kautta kokkaamaan ja hengailemaan loppu illaks.
Maanantaina tehtiin vielä auringonnousuhiking Sleeping Giantille. Hups Juli unohti kamerasta akun. Oli kuitenkin taas kerran älyttömän kaunis auringonnousu. Sieltä hostellille aamupalalle ja ysin aikaan lähettiin ajamaan lentokentälle palauttamaan autoa ja takas kotiin Oahulle.
Oon vieläkin niin ilonen tosta ihanasta reissusta niin hauskojen tyttöjen kanssa. Rakastauin Kauaiin niiin paljon, että tonne kyllä on pakko päästä joskus uudestaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti